Näytetään tekstit, joissa on tunniste ääneenlukeminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ääneenlukeminen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. toukokuuta 2016

Kuuntelemisen taidosta



Ihmisten olisi hyvä oppia kuuntelemaan niin kuin me koirat. Meidän pitää tosissaan keskittyä siihen, mitä sanotaan ja katsoa silmiin. Ja ymmärtää tarkoitus.



Minä aina sieppaan sanoja:

piha, polku (metsässä), oma polku (lähellä kotia), ranta (iso vesi), Kivenheittoranta (kuvassa), autotie (vaara), Hiekkatie (meidän lähellä), kauppa (en tule mukaan), sää (hyvä tai huono), Lappeenranta (Timolle hoitoon).

 


Nyt olen kuullut paljon sanaa loma – se kuulostaa pehmeältä ja se sanotaan lempeällä äänellä. On nimittäin tärkeää kuunnella myös sävyä. Kirjastolla lapset sanoivat minulle ”Hyvää lomaa”.


Valtimolla asuu yksi Nemo-koira, joka kuuntelee radiota. Nemon ihminen on toimittaja Sampsa Oinaala, joka antoi luvan kertoa tässä kirjoituksestaan ”Nemo-koirallakin on radiosuhde” (HS 2.4.2016).

Huomasin nopeasti, että Nemokin on kirkonkellofriikki. Keskipäivän lyönteihin se tottui nopeasti, mutta viikoittain vaihtuvia lauantain Ehtookelloja koira kuuntelee edelleen korvat pystyssä ja pää kallellaan – hartaana, kuten kirkonkellojen äärellä kai pitää ollakin.
Koiran radioinhokiksi muodostui nopeasti Avaruusromua. Ambient-musiikin matalat taajuudet olivat sille liian outoja. Parissa viikossa koira oppi jo ohjelman nimenkin. Kun kuuluttaja sanoi ”seuraavaksi Avaruusromua”, koira alkoi tuijottaa minua kuin olisi sanonut: laita radio kiinni.

Nemo on oppivainen koira. Aina kun se sekosi jostakin kuulemastaan äänestä, sanoin ”se on vain radio”. Kohta koira ymmärsi, että stereoiden kaiuttimista tulvi keinotodellisuutta, josta ei niin tarvitse välittää.
Olin suorastaan ylpeä, kun kuuntelimme Äänien iltaa lokakuussa 2014. Se on pari kertaa vuodessa lähetettävä erikoislähetys, jossa voi toivoa äänimaisemia ja keskustella niistä.
Radiossa lentokone jyrisi ja rynnäkkökivääri nakutti. Hevoset hirnuivat ja sammakot kurnuttivat, mutta koira vain kuorsasi silmät ummessa tuvan matolla.
Mutta sitten tapahtui jotakin kauheaa. Joku oli toivonut koiran vinkulelun ääntä. Nemon silmät aukesivat alle sekunnissa. Vaikka vedin äkkiä volumet nollille, murinaa seurasi minuuttitolkulla.
Äänien ilta kuullaan Radio Suomessa seuraavan kerran 16. lokakuuta.
Lähetän jo hyvissä ajoin täältä Pohjois-Karjalan korvesta erään koiran nöyrän toiveen: ei vinkulelua tällä kertaa!

Rantakylän kirjaston lukuhuonessa toukokuussa 2016
Kuuntelen minäkin radiota aamuisin, mutta enemmän ihmisten puhetta ja kirjojen lukemista.
Kiitos kaikille tämänkin vuoden lukijoille!
Hyvää kesää ja lomaa lapsille ja aikuisille sekä kirjaston työntekijöille toivoo Pessi


lauantai 2. tammikuuta 2016

Syntymäpäivänä

Tänään minulle sanottiin Hyvää syntymäpäivää. Olen nyt 7-vuotias.

Hyvä on tuttu sana ja viime aikoina sitä on kuullut ulkonakin tosi paljon: monta kertaa Hyvää joulua, Hyvää uutta vuotta. Niin oli myös kivoissa korteissa, joita sain lukijoilta.
Sain paketin Rantakylän kirjastolta



Joulupukki Kallen luona


Lukukoirana aloitan taas keskiviikkona 3.2.
Varattavat lukuajat ovat 16:30, 17:00, 17:30 ja 18:00. Ajan voit varata Rantakylän kirjastosta tai soittamalla numeroon 050 4420 096. 
Tietoja löytyy netistä  
http://vaarakirjastot.fi/lukukoirat

Toivon taas tapaavani monenlaisia kirjojen ja lukemisen ystäviä.

P.s. Saatiin kirje sieltä, mistä pienenä tulin tänne Joensuuhun. Saila on kasvattanut monia villiksiä, mutta olen kuulema eka lukukoira; terapiakoiria on kyllä ollut. Hän kirjoitti myös, että äitini Neve voi hyvin. Siellä annettiin minulle tuo nimi - kaunis mutta vain vähän käytetty.

Yours Truly
Pessi 
 

torstai 3. joulukuuta 2015

Vapaaehtoisten päivänä

Meikäläisen juhlapäivä myös tänään 3.12., kun on Vapaaehtoisten päivä! Onhan sitä ollut Eläinten viikkoa ja Koiran päivää, mutta Lukukoira iloitsee, että vapaaehtoistyötä arvostetaan. Olin nimittäin eilenkin Rantakylän kirjastolla.

Tykkään työstäni entistä enemmän, kun olen oppinut, mitä siellä tapahtuu. On ihan rento ja rauhallinen olo: tervehdin lukijaa ovella ja sitten sohvalla, kuuntelen lukemista melkein puoli tuntia, saatan ovelle ja sitten istun odottamaan seuraavaa. Kivoja koululaisia, jotka ovat iloisia nähdessään minut, ja jaksavat tulla kirjastolle pimeänä ja sateisenakin iltana.
 
Onneksi yksi tyttö luki Hevostarinoita. Siinä kuljetaan metsässä, aukioilla ja rantaviivalla - 
opimme tuon hienon sanan.
 http://data.kirjavalitys.fi/pics/9/7/8/9/5/9789518837421.jpg

Muuten on ikävä kesää ja Saimaata. 
Ystävänne Pessi

tiistai 13. lokakuuta 2015

Iltasaduista lasten- ja nuortenkirjallisuuden viikolla


Minä saan unen ilman satujakin, mutta lukukoirana tiedän, että niitä ei muuten saisi unohtaa. Ja niitä voi lukea myös isommille koululaisille. Kirjastoissa neuvotaan hyviä satuja ääneen luettavaksi, myös vanhoista kirjoista.

Iltasatu.org-sivusto on satukirjasto, joka tarjoaa lastenkirjoja siellä netissä ilmaiseksi kaikenlaisille laitteille, joita ihmiset näpelöivät.

Seijakin lukee jotain kirjaa iltaisin sängyssä, mutta ei enää satuja ääneen. Ja meikäläinen kuuntelee mieluiten kirjastolle tulevia koululaisia enkä nuku silloin.


Muuten: nyt on
Kirjan vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden viikko!


Hyviä lomapäiviä - ja yöunia - teille toivoo Pessi


________________________________________________________
"Ääneen lukeminen on armotonta. Se viimeistään paljastaa sananvalintojen tarkkuuden, ajatuksen huolellisuuden ja kirjoittajan kyvyt kertoa."
Näin kirjoitti 8.10.2015 HS:n toimittaja Veli-Pekka Lehtonen.
Hän suositteli ruotsalaista Pija Lindenbaumia, jonka kirjasta Essin uni hukassa, tulee elokuva 2016.

"Siinä tyttö jännittää, hän ei saa unta. Ehkä siksi, että hänelle ei luettu ääneen"




perjantai 9. lokakuuta 2015

Isät ja kirjastot




Tämän viikon keskiviikkona oli taas oikein mukavaa kuunneltavaa siellä tutussa lukukammarissa. Huomasin että kaikki lukijat tulivat isänsä kanssa. Iloitsin siitä, kun olen kuullut, että isien kiinnostus kirjastoon, kouluun ja lukemiseen tekee lapsille hyvää.

Kuuntelin kirjoja Prinsessa Tuulispää, Länkkäri-Lassen Hevoshässäkkä, Kadonneet kissanpennut (Etsiväkoira) ja viimeinen lukija oli tuonut kotoaan Hevoset -kirjan - eka kerran kuuntelin sellaista runoa, ja ihailtiin  Grabianskin hienoja kuvia. Ja sitten taas täytettiin Lukukoira-passeja ja laitettiin tassutarroja. Iloisina erottiin, ja ollaan tuttuja, kun tavataan lenkillä tai kirjastolla.
_______________________________________________________________________________

Hauskaa että jotkut koululaiset haluavat tulla uudelleen.

Tervetuloa ekakertalaisetkin!
Varatkaa aika Rantakylän kirjastolta numerosta 050  4420096.
Seuraavan kerran olen siellä 21.10.


Pessi
______________________________________________________________________________

P.s.
Vielä isistä ja miehistä: "Suojelkaa Suomen miestä, häntä joka makaa sohvassa ja lukee."
(Kai Ekholm)

Nyt on saatavana myös E-kirjoja!
http://vaarakirjastot.fi/

perjantai 18. syyskuuta 2015

"Ääneen lukiessa keskityt paremmin"

Näin oli eilisessä Hesarissa (se on lehti joka haetaan aamulenkin jälkeen, on aika pitkään keittiön pöydällä ja sitten viedään naapureille). Usein ajattelen, että lehden lukemisen ajan voisi käyttää viisaammin eli leikkimällä koiran kanssa.

Ei me (minä ja se toinen kuuntelija) uskota kaikkea mitä lehdissä on, mutta on niissä viisaitakin juttuja:
  • Lapsilla, joille on luettu kotona, on koulun alkaessa paremmat kielelliset valmiudet kuin muilla.

  • Tarinoista ja kuvista keskusteleminen avaa sanojen merkitykset sekä kehittää tunneilmaisua ja sosiaalisia taitoja.
    • sosiaaliset taidot on meikäläisellä hallussa!

  • Ääneen lukeminen vahvistaa keskittymistä ja tekstin muistamista.
  • Ääneenluku on fyysisesti kokonaisvaltaisempaa: siihen tarvitaan sekä näkö- ja kuuloaistia että puheentuottamista. 
    • kuuntelijana voi olla lukukoira!
 Pessi kiittää Anna Tommolaa, joka on lehtijutullaan tukenut pienen lukukoiran työtä!